KD Hämeen puheenjohtajaksi Sonja Falk ja varapuheenjohtajaksi Mikael Viitala

sonja ja mirja
(vas.) Sonja Falk ja Mirja Pöhö juuri kukitettuna

KD Hämeen piiri piti syyskokouksensa Riihimäellä 21.11, piirin kannanotto:

Tarmoa työllistämiseen – toivoa talouteen

Kuntien on työskenneltävä tarmokkaammin työllisyyden parantamiseksi ja työllistämistoimenpiteiden lisäämiseksi. Kuntien budjettien matematiikka toimii kuntia itseään vastaan, ellei suunnanmuutosta työllistämisessä saada pikaisesti aikaan.

Kuntien tulee käyttää luovuutta ja ottaa käyttöön kaikki keinot työllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi Kuusamossa käytössä oleva työllistämismalli, jossa kaupunki maksaa pitkäaikaistyöttömän työllistävälle avustusta enintään työmarkkinatuen kuntaosuuden verran, on otettava käyttöön Hämeessäkin. Tuen on oltava mahdollinen sekä yrityksille, yhteisöille, yksityisille että julkisille työnantajille. Kunnat säästävät myös tällä hetkellä työhönvalmennuspalveluista, vaikka se ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentyessä pienenee myös työmarkkinatuen kuntakohtainen maksuosuus. ”Sakkomaksujen” vähentyminen järkevillä työllistymistoimilla on aina kunnan etu.
——–

Sonja Falkista KD Hämeen puheenjohtaja, varapuheenjohtajaksi Mikael Viitala

KD Hämeen piiri valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Sonja Falkin (39 vuotta) Lahdesta ja varapuheenjohtajakseen Mikael Viitalan (34 vuotta) Hausjärveltä. Falk työskentelee Kristillisdemokraattisessa eduskuntaryhmässä poliittisena sihteerinä vastuualueenaan mm. sosiaali- ja terveyspolitiikka, sivistyspolitiikka, hallinto- ja oikeuspolitiikka sekä perusoikeudet. Falk on tullut tunnetuksi muun muassa sisäministerin erityisavustajana viime kaudella sekä eduskuntavaaliehdokkaana viime vaaleissa. Hän on myös mukana Lahden kunnallispolitiikassa.

Mikael Viitala on Hausjärven KD:n varapuheenjohtaja ja puoluevaltuuston jäsen. Viitala työskentelee HR-koordinaattorina. Viitala on aiemmin toiminut mm. KD nuorten puheenjohtajana.

Piirihallitukseen valittiin uusina jäseninä mukaan KD Lahden puheenjohtaja Jami Lyyra Lahdesta, Hollolasta kunnanvaltuutettu Salamat Masih, Asikkalasta varakunnanvaltuutettu Aarno Tiihonen ja KD Riihimäen puheenjohtaja Jones Pohjanvuori.

Piirihallituksessa jatkavat: Teija Arvidsson, Hämeenlinna, Ismo Portin, Riihimäki, Pertti Laaksonen, Orimattila, Reino Honkanen, Nastola, Asta Jaakkola, Forssa, Eero Jalonen, Hämeenlinna, Janne-Ville Kinnunen, Hattula, Tapio Liljaniemi, Heinola, Marjo Loponen, Lahti, Susanna Peltonen, Tammela ja Mikael Viitala, Hausjärvi.

Toiminnanjohtajana jatkaa Kalevi Rämö Hämeenlinnasta ja piirisihteerinä Nina Aitola Hattulasta.

Essayah: Potilaan paras vallantavoittelun edelle sote-alueiden määrästä päätettäessä

Sari kompassi
Sote-uudistusta on pidetty pitkälti sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisena uudistuksena, mutta kyseessä on nykyisen itsehallinnollisen ja järjestämisvastuullisen kunnan aseman ratkaiseva heikentyminen.
– Uudistuksen myötä monien kuntien budjeteista ja henkilöstöistä yli puolet siirtyy uusille itsehallinnollisille sote-alueille, joiden päättäjät valitaan suorilla vaaleilla, muistutti Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah maanantaina Suonenjoella.

Essayah´n mukaan suurena vaarana on, että sote-palvelujen toimivuus ja niiden asiakkaiden etu on uudistuksessa jäämässä sivuasiaksi, kun sote-alueiden määrästä kiisteltäessä taistellaan poliittisesta vallanjaosta.
– Potilaan paras on oltava vallantavoittelun edellä sote-alueiden määrästä päätettäessä.

Essayah muistuttaa, että mitä enemmän itsehallintoalueita luodaan, sitä varmemmin valta keskittyy muutamalle suurimmalle puolueelle. Demokratiaa vääristävät korkeat piilevät äänikynnykset, joita eduskuntavaalien vaalipiiriuudistuksilla on pyritty madaltamaan, palaavat kuvioihin.

– Aluehallinnon henkeä ei olisi saanut päästää pullosta ulos. Sote-uudistuksen vanavedessä itsehallintoalueille ollaan siirtämässä maakuntaliittojen, Ely-keskusten, palo- ja pelastustoimen tehtävien ohella kenties toisen asteen koulutusta ja työllisyyspalveluja. Monilta osin tämä valtion, itsehallintoalueen ja kuntien välinen työnjako on vielä selvittämättä puhumattakaan esimerkiksi kiinteistöjen ja muun omaisuusmassan huollosta ja hallinnoinnista.

Muutos tulee merkitsemään myös suurta verouudistusta. Essayah´n mukaan lienee jo selvää, että itsehallintoalueiden rahoitusta ei voi hoitaa epätasaisen kustannusvastuun takia kunnista, vaan vaihtoehtoina ovat lähinnä verojen ohjaaminen valtion kautta tai uusi itsehallintoalueen sote-vero nykyisen Yle-veron tapaan.

– Kunnallisesta itsehallinnosta ollaan siirtymässä aluehallintoon kuin vaivihkaa ilman kunnollista ideologista keskustelua, Essayah harmittelee.