Hannele Saari Riihimäeltä valittiin KD Hämeen puheenjohtajaksi: ”Lasten ja ikäihmisten hyvinvointia on vahvistettava”

Luokanopettaja Hannele Saari Riihimäeltä on valittu KD Hämeen piirin puheenjohtajaksi lauantaina 16.11. Forssan HAMKin kampuksella pidetyssä syyskokouksessa. Saari on toiminut aiemmin piirin varapuheenjohtajana ja vaalipäällikkönä sekä puoluehallituksen jäsenenä. Riihimäellä hän on sekä kaupunginvaltuuston että -hallituksen jäsen. Lahtelainen Sonja Falk väistyi piirin puheenjohtajan tehtävistä tultuaan valituksi puolueen puheenjohtajistoon Kristillisdemokraattien puoluekokouksessa 24.8. Oulussa.

– Hämeessä meillä on paljon upeita toimijoita ja asiantuntijuutta. Haluan olla kannustava, yhteen kokoava puheenjohtaja ja edistää kristillisdemokraattisen politiikan näkyvyyttä alueemme kaikissa kunnissa, Hannele Saari kertoo.

Saaren tavoitteena on vahvistaa piirin toimintaa esimerkiksi niin, että paikallisosastot voisivat toimia entistä enemmän yhdessä ja jakaa toimivia ideoita, kokemuksia ja rohkaisua toisilleen. Saari suunnittelee myös piirin kuntavaltuutettujen kutsumista yhteen.

– Seuraavien kuntavaalien ehdokasrekrytointi on aloitettava jo heti alkuvuodesta. Tavoitteena itselläni on, että jokaiseen piirin kuntaan saadaan rohkeasti kristillisdemokraattisia arvoja esillä pitäviä ehdokkaita, ja vaalien jälkeen valtuutettuja, Saari linjaa.

Hannele Saari on luokan- ja lastentarhanopettajataustansa johdosta keskittynyt paljolti koulutus- ja kasvatuspolitiikkaan. Hän korostaa, että lapset ja perheet on nostettava päätöksenteon valokeilaan ja lähdettävä vahvasti rakentamaan lapsimyönteistä politiikkaa.

– Lasten ja perheiden sekä ikäihmisten hyvinvointia on vahvistettava ja näihin liittyviä asioita tulen varmasti pitämään esillä myös puheenjohtajuuteni kautta, Saari toteaa.

Jouko Vuorenniemi varapuheenjohtajaksi

Piirin varapuheenjohtajaksi valittiin Jouko Vuorenniemi Heinolasta. Uusina piirihallituksen jäseninä aloittavat vuoden 2020 alussa Nina Aitola Hattulasta, Piia Aitto-oja Janakkalasta, Jasmine Kauko Hollolasta, Pertti Laaksonen Orimattilasta, Marja-Liisa Saarinen Riihimäeltä ja Timo Simola Lahdesta. Piirihallituksessa jatkavat Matti Eklund ja Terhi Kiihamäki Hämeenlinnasta, Asta Jaakkola Forssasta, Marja Kaitainen Lahdesta, Kari Kallio Asikkalasta, Janne-Ville Kinnunen Hattulasta, Irmeli Lehtonen Hämeenlinnasta ja Mirja Pöhö Janakkalasta

 

 

Hämeessä KD:lla ennätysmäärä kuntavaaliehdokkaita

Kristisonja_falk_2017-jpgllisdemokraateilla on kevään kuntavaaleissa Hämeen piirissä enemmän ehdokkaita kuin koskaan. Ehdokasasettelu päättyy tiistaina. Viime kuntavaaleissa ehdokkaita oli 149, nyt maanantai-iltaan mennessä koossa oli 163 ehdokasta.

–        Voimme tällä ehdokasmäärällä odottaa KD:lle vahvaa vaalitulosta Hämeessä, varsinkin piirin suurimmissa kaupungeissa, sanoo piirin puheenjohtaja, lahtelainen Sonja Falk.

Eniten ehdokasmääräänsä on kasvattanut Heinola, jossa ehdokkaita on jo 29. Aiemmissa kuntavaaleissa ehdokkaita on ollut kymmenkunta ja viimeksi 12. Heinolassa KD saavutti viime eduskuntavaaleissa peräti 11 % kannatuksen ja kannatuksen kasvu näkyy nyt ehdokasmäärässä. KD Lahti lähtee myös vaaleihin komealla 47 ehdokkaan (viimeksi 37) ja Hämeenlinna 29 (viimeksi 23) listalla. Tosin vuorokauden aikana ehdokasmäärä voi vielä kasvaa.

–        Kuntavaaleista voi tulla hyvin mielenkiintoiset. Häme on meille muutenkin vahvaa aluetta, ja nyt saamme apua valtakunnallisesta nosteesta. Uutta kannatusta on selvästi syntynyt. Syyksi moni on kertonut, että olemme osoittautuneet vakaaksi ja luotettavaksi arvopuolueeksi, Falk kertoo.

Valtakunnallisesti KD:n ehdokasasettelu on myös mennyt vahvasti. Puolue on saavuttamassa historiansa suurimman ehdokasmäärä, maanantaina ylittyi 1900 ehdokasta.

KD:n kuntavaaliteemoista saat lisätietoa täältä:

http://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/kuntavaaliohjelma/

Hämeen piiri: EU:n liittovaltiokehitykselle ehdoton ei!

Hämeen Kristillisdemokraattien kannanotot kevätkokouksessa Janakkalassa 22.3.2014:

EU:n liittovaltiokehitykselle ehdoton ei sekä

Pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteitä lisättävä

EU:N LIITTOVALTIOKEHITYKSELLE EHDOTON EI
Kristillisdemokraattien Hämeen piiri vastustaa emopuolueen tavoin EU:n liittovaltiokehitystä. Haluamme, että EU:ta kehitetään itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, joka edistää toimivien sisämarkkinoiden kautta työllisyyttä ja hyvinvointia. Vain koko Euroopan kannalta oleellisimmat päätökset tulee tehdä EU -tasolla.

Suomelle epäedullisia ratkaisuja ovat mm. EU:n budjetin kasvattaminen, sosiaalisen EU:n eli tulonsiirtojen lisääminen, EU:n kontrolli jäsenmaiden budjetteihin ja talouspolitiikkaan, komission muuttaminen eräänlaiseksi hallitukseksi, euroalueelle esitetty oma budjetti ja valtiovarainministeriö sekä EU:n lainsäädännön ulottaminen asioihin, jotka kuuluvat jäsenmaille. Kaikkia näitä on vakavasti esitetty neuvostossa, parlamentissa ja komissiossa. Kyse on erillisistä ratkaisuista, jotka yhteen kietoutuessaan vahvistavat EU:n liittovaltiomaisia piirteitä.

EU:n nykyiset perussopimukset antavat hyvät mahdollisuudet heikoimpienkin jäsenmaiden kehittymiselle. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja yritysten vapaa palvelujen tarjonta johtavat markkinatalouden mekanismien toimiessa siihen, että jäsenmaiden erot ajan mittaan kaventuvat luonnollisella tavalla ilman, että tarvitaan nykyistä enempää tulonsiirtoja. Jokaisella jäsenmaalla tulee säilyä vastuu omasta taloudestaan, kansalaistensa sosiaaliturvasta ja omista veloistaan.

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN AKTIVOINTITOIMENPITEITÄ LISÄTTÄVÄ
Hämeen Kristillisdemokraatit vaativat kevätkokouksessaan kuntia panostamaan pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin. Pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden vähentäminen tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvaa, on taloudellisesti kallista niin pitkällä kuin lyhyelläkin tähtäimellä. Säästötoimenpiteenä aktivoinnista vähentäminen on täysin epäonnistunut.

Kelan mukaan pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden määrä on maassamme yleisesti ottaen laskenut, vaikka työmarkkinatuen saajien määrä koko ajan kasvaa. Tämä yhtälö ei toimi ja tulee kalliiksi niin pitkään ilman töitä olevan työnhakijan henkiselle hyvinvoinnille kuin myös kuntien taloudelle.

Samalla kun pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, nousee kuntien maksama osuus pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Kunnat maksavat valtiolle puolet työttömälle työnhakija-kuntalaiselle perusturvana maksetusta työmarkkinatuesta, silloin kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 500 päivää – eikä työtön ole aktivointitoimenpiteissä. Tuota 500 päivän rajaa ollaan muuttamassa 300 päivään. Toteutuessaan se muuttaa kuntien maksumääriä valtiolle radikaalisti ylöspäin.

Pitkäaikaistyöttömien aktivointiin satsaaminen on siten sekä taloudellisesti järkevää, että ennen kaikkea yksilön tukemista.