Hämeessä KD:lla ennätysmäärä kuntavaaliehdokkaita

Kristisonja_falk_2017-jpgllisdemokraateilla on kevään kuntavaaleissa Hämeen piirissä enemmän ehdokkaita kuin koskaan. Ehdokasasettelu päättyy tiistaina. Viime kuntavaaleissa ehdokkaita oli 149, nyt maanantai-iltaan mennessä koossa oli 163 ehdokasta.

–        Voimme tällä ehdokasmäärällä odottaa KD:lle vahvaa vaalitulosta Hämeessä, varsinkin piirin suurimmissa kaupungeissa, sanoo piirin puheenjohtaja, lahtelainen Sonja Falk.

Eniten ehdokasmääräänsä on kasvattanut Heinola, jossa ehdokkaita on jo 29. Aiemmissa kuntavaaleissa ehdokkaita on ollut kymmenkunta ja viimeksi 12. Heinolassa KD saavutti viime eduskuntavaaleissa peräti 11 % kannatuksen ja kannatuksen kasvu näkyy nyt ehdokasmäärässä. KD Lahti lähtee myös vaaleihin komealla 47 ehdokkaan (viimeksi 37) ja Hämeenlinna 29 (viimeksi 23) listalla. Tosin vuorokauden aikana ehdokasmäärä voi vielä kasvaa.

–        Kuntavaaleista voi tulla hyvin mielenkiintoiset. Häme on meille muutenkin vahvaa aluetta, ja nyt saamme apua valtakunnallisesta nosteesta. Uutta kannatusta on selvästi syntynyt. Syyksi moni on kertonut, että olemme osoittautuneet vakaaksi ja luotettavaksi arvopuolueeksi, Falk kertoo.

Valtakunnallisesti KD:n ehdokasasettelu on myös mennyt vahvasti. Puolue on saavuttamassa historiansa suurimman ehdokasmäärä, maanantaina ylittyi 1900 ehdokasta.

KD:n kuntavaaliteemoista saat lisätietoa täältä:

http://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/kuntavaaliohjelma/

Mainokset

Hämeen piiri: EU:n liittovaltiokehitykselle ehdoton ei!

Hämeen Kristillisdemokraattien kannanotot kevätkokouksessa Janakkalassa 22.3.2014:

EU:n liittovaltiokehitykselle ehdoton ei sekä

Pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteitä lisättävä

EU:N LIITTOVALTIOKEHITYKSELLE EHDOTON EI
Kristillisdemokraattien Hämeen piiri vastustaa emopuolueen tavoin EU:n liittovaltiokehitystä. Haluamme, että EU:ta kehitetään itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, joka edistää toimivien sisämarkkinoiden kautta työllisyyttä ja hyvinvointia. Vain koko Euroopan kannalta oleellisimmat päätökset tulee tehdä EU -tasolla.

Suomelle epäedullisia ratkaisuja ovat mm. EU:n budjetin kasvattaminen, sosiaalisen EU:n eli tulonsiirtojen lisääminen, EU:n kontrolli jäsenmaiden budjetteihin ja talouspolitiikkaan, komission muuttaminen eräänlaiseksi hallitukseksi, euroalueelle esitetty oma budjetti ja valtiovarainministeriö sekä EU:n lainsäädännön ulottaminen asioihin, jotka kuuluvat jäsenmaille. Kaikkia näitä on vakavasti esitetty neuvostossa, parlamentissa ja komissiossa. Kyse on erillisistä ratkaisuista, jotka yhteen kietoutuessaan vahvistavat EU:n liittovaltiomaisia piirteitä.

EU:n nykyiset perussopimukset antavat hyvät mahdollisuudet heikoimpienkin jäsenmaiden kehittymiselle. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja yritysten vapaa palvelujen tarjonta johtavat markkinatalouden mekanismien toimiessa siihen, että jäsenmaiden erot ajan mittaan kaventuvat luonnollisella tavalla ilman, että tarvitaan nykyistä enempää tulonsiirtoja. Jokaisella jäsenmaalla tulee säilyä vastuu omasta taloudestaan, kansalaistensa sosiaaliturvasta ja omista veloistaan.

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN AKTIVOINTITOIMENPITEITÄ LISÄTTÄVÄ
Hämeen Kristillisdemokraatit vaativat kevätkokouksessaan kuntia panostamaan pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin. Pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden vähentäminen tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvaa, on taloudellisesti kallista niin pitkällä kuin lyhyelläkin tähtäimellä. Säästötoimenpiteenä aktivoinnista vähentäminen on täysin epäonnistunut.

Kelan mukaan pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden määrä on maassamme yleisesti ottaen laskenut, vaikka työmarkkinatuen saajien määrä koko ajan kasvaa. Tämä yhtälö ei toimi ja tulee kalliiksi niin pitkään ilman töitä olevan työnhakijan henkiselle hyvinvoinnille kuin myös kuntien taloudelle.

Samalla kun pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, nousee kuntien maksama osuus pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Kunnat maksavat valtiolle puolet työttömälle työnhakija-kuntalaiselle perusturvana maksetusta työmarkkinatuesta, silloin kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 500 päivää – eikä työtön ole aktivointitoimenpiteissä. Tuota 500 päivän rajaa ollaan muuttamassa 300 päivään. Toteutuessaan se muuttaa kuntien maksumääriä valtiolle radikaalisti ylöspäin.

Pitkäaikaistyöttömien aktivointiin satsaaminen on siten sekä taloudellisesti järkevää, että ennen kaikkea yksilön tukemista.